Alhaisissa lämpötiloissa sementin reaktiot veden kanssa hidastuvat, jolloin jäätymislujuuden ja muotinpurkulujuuden saavuttaminen kestää pidempään. Ääritapauksissa betoni saattaa jäätyä ja vaurioitua ennen kuin jäätymislujuus on saavutettu. Laadukas lopputulos edellyttää, että kylminä päivinä betonointi toteutetaan talvibetonointina.
Talvibetonointikausi alkaa, kun lämpötila laskee alle + 5 °C:n. Talvityöjärjestelyt koskevat siten myös syksyn ja kevään satunnaisia kylmiä jatkoaja eli yhteensä noin puolta vuotuisesta rakennusalasta. Kylmillä säillä toteutettavaan betonointiin varaudutaan riittävillä lämmittimillä, kunnollisilla suojaustoimenpiteilla sekä oikeanlaisella betonilla.
Lämpötilan vaikutus betonin/betonimassan lujuudenkehitykseen.
Betonin yleisin siirtotapa on pumppu myös talvibetonoinnissa. Kuitenkin kylmissä olosuhteissa pumppu voi rikkoutua. Valmistaja ilmoittaa pakkasrajan, joka tyypillisesti liikkuu -15 °C tienoilla.
Elementtien saumauksessa elementit tulee aina lämmittää ennen saumavalua. Saumaa ja elementtejä lämmitetään myös betonoinnin jälkeen. Mikäli käytössä ei ole sääsuojia tai elementtejä ei jostain syystä voida lämmitää, vaihtoehtona on käyttää lankalämmitystä tai pakkasbetonia. Pakkasbetonia käytettäessä tulee muistaa, että pakkasbetoni ei yleensä ole säänkestävää. Pakkasbetonin lujuudenkehitys on myös hidasta ja se käytännössä lakkaa -10 °C:n jälkeen.
Betoniteollisuus ry:n julkaisemassa Talvibetonointi-kirjassa käsitellään asuin- ja liikerakennuksen paikalla valettavia rakenteita sekä betonielementtien juotoksien valamista kylmissä olosuhteissa. Kirja on ladattavissa ilmaiseksi pdf-muodossa Betoniteollisuus ry:n sivuilta.